Lumipyry toi meille demokratian puolustajille vähän lisähaastetta. Puskimme täältä maalta Turkuun ennen lumiauraa.

Emme kuitenkaan jääneet odottamaan lumen sulamista, kuten ei voi odottaa Saaristomeren puhdistamisen aloittamista, talouden tasapainottamisen käynnistämistä eikä yhteisen turvallisuutemme tukemistakaan.

Nyt ei ole oikea aika uskotella kansalle, ettei mitään tarvitsisi muuttaa kunhan vallanpitäjät saisivat pitää mustat autonsa ja palatsinsa. Päättäjien puolustajat joutuvat tekemään ankarasti töitä, jotta löytäisi edes yhden haastateltavan, jonka mielestä on erinomaista, että Suomi on pohjoismaiden velkaantunein maa.

Demokratiassa sellainenkin aina löytyy.

Lumipyryssä oli vähemmän väkeä torilla. Suuri osa ehdokkaistakin jäi kotiin. Jos tuohon tuiskuun kuitenkin lähtee, ehkäpä silloin on erityisen tärkeää kerrottavaa? Juttelin ensimmäistä kertaa äänestämään pääsevien nuorten kanssa nuorten mielenterveysongelmista. Kurjia tarinoita, piittaamattomuutta, itsemurhia. Mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet eikä apua tahdo saada. Mieli ry:tä pitkään tukeneena en ymmärrä, ettei hallitus saanut terapiatakuuta neljässä vuodessa aikaan.

Seuraavan on se tehtävä, eikä edes riitä. Tuoreen raportin mukaan lapset tarvitsevat turvallisen arjen ja ympäristön, eikä niinkään diagnooseja ja lääkkeitä. Mielenterveystaitojakin voi opettaa. Esimerkiksi tunne- ja viestintätaitoja.

Sivistysvaltion tulisi huolehtia paremmin kansalaisistaan. Muulloinkin kuin vaalien alla.