Eilen yritin ehtiä eduskuntaan Saaristomeren pyöreän pöydän kokouksesta valtioneuvostosta, jotta olisin ehtinyt nähdä Tanskan kuningasparin työpaikallani.

En ehtinyt.

Puheenjohtaja Kalervo Väänänen voitti Tanskan kuningas Frederikin ja kuningatar Maryn.

Saaristomeren seurantaryhmä valtuutti minut kutsumaan koolle yritysyhteistyöryhmän, tuotteistamaan julkiselle tuelle vaadittava yksityisrahoitus, jottei Saaristomeren puhdistus jäisi rahasta kiinni. Julkista rahoitusta Saaristomerelle olemme saaneet kokoon jo 30 miljoonaa euroa, joka on enemmän kuin aiemmat hallituskokoonpanot koskaan. Kaikkea ei valtio voi juridisestikaan maksaa, eikä siihen olisi varaakaan.

Pilottihankkeet etenevät hyvin. Pragmaattisesti.

Pragmaattinen oli myös meille hallituspuolueiden kansanedustajille järjestetty keskustelutilaisuus, jossa puolueiden puheenjohtajat esittelivät mitä tähän asti on tehty ja mitä aikovat tehdä seuraavaksi.

Lähes samaan aikaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti vastaavanlaista puheenvuoroa kongressin yhteisistunnossa.

Puheessa Trump kävi läpi lyhyen mutta vauhdikkaan presidenttikautensa saavutuksiaan, käytti paljon superlatiiveja ja lisäsi eripuraa. Riikka Purra ja Petteri Orpo kiittelivät hyvästä yhteistyöstä jokaista kansanedustajaa ja pysyivät tiukasti asiassa.

Kyllä tämä pohjoismaalainen demokratia vaan on erinomainen konsepti. Ulkopolitiikassakin tylsyys on hyve.