Hallituksen kehysriihen päätökset olivat yllättävän rohkeita.

Kun maa on vaarallisen velkaantunut ja kasvua, joka hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut lopulta rahoittaisi ei ole näkynyt 18 vuoteen, olisi säästöjen ja tehostamisen tie ollut looginen tapa jatkaa. Sillä unelmalla, että kasvumme tekisi joku muu.

Haaveilu ei kuitenkaan ole vastuullista politiikkaa.

Voi päättää vain siitä, mistä voi päättää. Suhdanteesta tai Trumpin politiikasta emme päätä. Sodasta emme päätä.

Suomessa kasvu syntyy yrittämällä ja työllä, verotetaan siis niitä vähemmän. Valtiovarainministeriön mukaan investoinneilla työhön ja yrityksiin on myös rahoitus.

Ansiotuloverotus kevenee noin 1,1 miljardilla eurolla, joka vahvistaa ostovoimaa. Tuloveron alennuksesta 525 miljoonaa euroa kohdistuu pieni- ja keskituloisille.

Suurituloisten verotuksen korkeimpia marginaaleja lasketaan korkeintaan 52 prosenttiin, 335 miljoonan euron edestä. Hyvätuloisten verotus on vasemmistopuolueille aina vaikea asia, mutta lohdutukseksi voi todeta, että kyllä valtio edelleen ottaa lisätyöstä suurimman osan.

Alamme näillä päätöksillä päästä verotuksessa vauraan Ruotsin tasolle.

Perintöverosta ei luovuttu, mutta alarajaa nostetaan 20 000 eurosta 30 000 euroon ja perintöveron maksuajalta maksettavaa korkoa alennetaan vuodesta 2026 alkaen 1,5 prosenttiyksiköllä.

Arvonlisäverotusta alennetaan esimerkiksi ruuassa, lääkkeissä ja ravintoloissa.

Ilmastotoimista tärkein on puhtaan siirtymän investointien verotuen jatko, sekä sähkö- ja vetyverkostoihin panostaminen. Fingridin investointitukea nostetaan miljardilla eurolla, jotta uudet tehtaat ja laitokset saadaan kytkettyä luvatusti verkkoon.

Minulle tärkeä on myös Saaristomeren ohjelman jatko, ravinnekiertotuen teknologianeutraalius, ravinnetietokantakokeilu ja biokaasutuotannon investoinnit, jotka kaikki tulevat vähentämään Itämeren rehevöitymistä.

Rohkeaa porvarillista politiikkaa, joka taisi yllättää oppositionkin. Nyt pallo siirtyi yrityksille, suurille ja pienille.

Kannattaa kasvaa.