Päivä 329

Minulla oli kunnia pitää juhlapuhe Rymättylän VPK:n 90-vuotisjuhlassa eilen.

Oli helppo puhua suoraan sydämestään, ilman papereita, suuresti arvostamansa yhteisön kutsumana.

Rymättylän VPK:n ensimmäinen keikka oli toukokuussa 1937. Kuralan mallassaunan palon sammutus. Silloin ei ollut edes palo-autoa vielä käytössä.

Tänään sopimuspalokuntia on noin 700 ja palokuntalaisia noin 40 000.

Rymättylän VPK:n ensivaste - ja hälytysosasto on etenkin täällä saaristossa usein ensimmäisenä paikalla, mikä on korvaamaton osa arkemme turvallisuutta.

Jos tilanne yhtään tästä kiristyy, lisääntyy myös Venäjän sabotointi ja hybridivaikuttaminen alueellamme.

Silloin, aivan kuten Ukrainassa, ensimmäisenä tarvitaan palokuntalaisia läheltä. Siksi tämä, jo kertaalleen tehostettu toiminta on mielestäni viimeinen asia, mistä kannattaa karsia, kun Varha säästöjään nyt miettii.

Puheessani kiitin palokuntalaisia arvokkaasta työstä ja riskinotosta muiden puolesta
Shakespearen sanoin.

Shakespeare on kirjoittanut armollisuuden kaksinkertaisesta siunauksesta. Siunaus ensin auttajalle ja sen jälkeen autettavalle.

Samaa kaksinkertaista siunausta toivon Rymättylän palokuntalaisille seuraavallekin 90-vuotiskaudelle.