Päivä 332

Kiersin maanantain taas maakuntaa.

Parasta tässä työssä. Ei ehdi osallistua päivän pöyristymiskilpaan ja tapaa ihan oikeita ihmisiä silmästä silmään.

Aamu alkoi sotasatamasta Pansiosta, jossa tutustuin miinalaivoihimme ja uusimpaan torjuntateknologiaamme. Suomella on Itämeren alueen parasta osaamista, jonka kokenut miinalaiva Katanpään päällikkö Ståhlhammar minulle pätevästi esitteli. Aluksesta menimme luolaan Risto Pullisen isännöimänä Millog Marine & Power Oy:n tiloihin. Yhtiö vastaa huollosta ja modernisoimisesta aseista propulsioon.

Pansiosta Perniöön. 

Minut kutsuttiin Vainion perhetilalle entiseen Perniöön, nykyiseen Saloon. Tila on ollut Vainion suvulla vuodesta 1726 lähtien. Tapasin kaksi sukupolvea, nykyisiä yrittäjiä edusti Juho Vainio, jonka kanssa kuvassa ihastelemme korjattua kurkkupeltoa, joka pidetään syksylläkin vihreänä valumien hillitsemiseksi.

Tilan tunnetuin tuote ovat fermentoimalla ilman etikkaa tai sokeria valmistetut Veljesten suolakurkut.  Meille varsinaissuomalaisille tuttu herkku.

Keskustelimme Saaristomerestä ja yrittäjien arjesta. Polttoaineiden ja lannoitteiden hinnat ovat pilvissä ja uusi maakuntakaavan uomamerkintä huolettaa. Energiaveron palautuksesta ja kohdennetusta polttoainetuesta kiiteltiin.

Kävimme hyvän keskustelun vesiensuojelusta ja yrittämisestä. Veden ja hiilen hallitusta kierrosta hyötyy sekä Saaristomeri, että ruuantuotanto.  Paikanpäällä hyviksi havaittuja ovat esimerkiksi suojavyöhykkeet, kipsi ja rakennekalkitus, syysviljely ja toimiva, mutta kallis sala-ojitus. Maataloustuet pitäisi kohdistaa paremmin, siitäkin olimme samaa mieltä. Kuten siitäkin, että meidän päättäjien olisi hyvä kuulla viljelijöitä aina ennen heitä koskevia päätöksiä.

Aika kului illan pimenemiseen asti. Vanha isäntä Juha Vainio kutsui vielä peurakoppiinkin, mutta asetta ei nyt tullut mukaan.

Illalla kun ajoin kohti Helsinkiä ja aamun valiokuntia mietin, että vaikka aivan muuhun yllytetäänkin, on yhteistyö kuitenkin se millä tätä maata rakennetaan.

Erottuminen on kyllä helppoa jos vastustaa tulisesti aivan kaikkea mikä liikkuu. Kunnes mikään ei enää liiku.