Yön pimeimpänä hetkenä heräsi epäilys. Mihin oikein olen ryhtynyt? Vaalitenttikin oli pelkkää päällepuhumista ja muilla puolueilla pelottelua.

Entä jos en tulekaan valituksi? "Oletko ajatellut, että olet nyt ikuisiksi ajoiksi leimaantunut poliitikoksi. Mä en ottaisi tollaista riskiä."

Aamulla aloin selailla muistikirjaani ja kuvia sadoista ihmisistä ja kannattajista, jotka olen viimeisen viiden kuukauden aikana tavannut. Ettei unohdu, miksi tämän riskin otin ja sen kannan.

Olen kuullut paljon yhteiskunnallisista älyttömyyksistä, joita tänne päiväkirjaankin olen kirjannut. Mutta vielä enemmän näen mahdollisuuksia. Mikäli markkinataloutemme olisi aito markkinatalous, jossa meillä kaikilla olisi samanlaiset mahdollisuudet yrittää ja opiskella, tehdä työtä. Jossa kansalaiset voisivat päättää omista rahoistaan, palveluistaan ja elämästään.

Ja mikä systeemitason muutos tapahtuisi, jos poliitikot kykenisivät myöntämään olevansa välillä väärässä! Sillä ja asiakaskeskeisyydellä on pelastettu monta kriisiin ajautunutta yritystä. Ja ajateltu asioita asiakkaiden, kansalaisten, kannalta parhaalla ja tehokkaimmalla mahdollisella tavalla uusiksi.

Illalla kävin vielä Saga-palvelutalossa puhumassa turvallisuudesta ja Raision kaupungintalolla vanhemmille konfliktien ennaltaehkäisystä. Kummallakin kuulijakunnalla on tukeni.

Ihmisistä ja palautteesta saan voimaa. Vaaleihin on enää runsaat kaksi viikkoa.

Täältä tullaan.