Talous - Miten Suomen talous laitetaan kuntoon
27. helmikuuta 2023
Ongelman ydin on tässä: valtio kuluttaa enemmän kuin tienaa. Kansalaiset osaavat kyllä säästää, mutta yhteisiä varoja ja velkoja on käsitelty jo vuosia huolettomasti, kuin huomista ei olisikaan. Emme voi elää velaksi, lastenlapsiemme rahoilla, vaan meillä on epäkiitollinen hetki korjata epätasapainoinen systeemimme, joka perustui toteutumattomiin kasvu-odotuksiin, syntyvyyden kasvuun ja (haaveissa) korottomiin miljardivelkoihin. Hallitus ei voi käskeä ketään lisääntymään, eikä jättää ekonomistien ja talouden arviointineuvoston varoituksia enää kuulematta.
Yritysten innovaatiokyky, vastuullisuus ja kasvun mahdollistava toimintaympäristö tulee olemaan paitsi Suomen talouden, myös hyvinvointiyhteiskuntamme kohtalon kysymys. Varsinais-Suomella on tässä suuri rooli. Siksi yritystemme toimintaympäristöä tulee helpottaa ja hölmöimmät kilpailun esteet purkaa. Samalla kun julkinen sektorimme on pöhöttynyt ovat palvelut heikentyneet, jopa romahtaneet.
Järkyttävän kokoista kestävyysvajettamme ei hoideta hetkessä kuntoon, mutta yhdessä neuvotellen on se kahden hallituskauden aikana mielestäni mahdollista. Emme saa heikentää turvallisuuttamme emmekä koulutus ja terveyspalvelujamme, vaan meidän on ajateltava kansalaisen etua ensin. Ei tule olemaan helppo urakka, vaatii vastuullisuutta päättäjille ja hallituksen vaihtumista, jotta suunta muuttuu.
Talouden työlistallani muun muassa:
On laittaa julkisen talouden tulot ja menot tasapainoon. Meidän pitää purkaa tuleville sukupolville viritetty pommi.
Petteri Orpon hallituksen kantava teema on seuraava: hyvinvoinnin perusta on kestävä talous. Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua. Hallitus kuroo umpeen kuilua julkisen talouden tulojen ja menojen välillä sekä kääntää Suomen velkaantumisen laskuun. Vahvassa ja välittävässä Suomessa yrittäminen ja työnteko kannattavat ja palkitsevat. Suomessa ja Suomeen investoidaan. Suomessa saa tehdä, menestyä ja yrittää uudelleen, jos epäonnistuu. Hallitus takaa kansalaisten ostovoiman ja arjen kustannusten kohtuullisuuden. Lue lisää hallitusohjelmasta.
Laskea Suomen kokonaisveroastetta ostovoiman lisäämiseksi. Käteen pitää jäädä enemmän.
Saada 100 000 uutta suomalaista työelämään. Työllisyysaste tulee nostaa 78 prosenttiin vaalikauden aikana. Nämä olivat tavoitteet kun hallitus aloitti.
Tässä ei ole vielä onnistuttu, vaikka työllisyyttä parantavia päätöksiä on tehty useita sekä ministeri Arto Satosen että Matias Marttisen johdolla.
Keskeiset syyt tavoitteen toteutumattomuudelle:
1. Talouden nollakasvu: Suomen heikko talouskasvu on jarruttanut uusien työpaikkojen syntymistä.
2. Työttömyyden kasvu: Suomi on kohdannut vaikean työttömyystilanteen, koska yritysten toimintaympäristö on kohdannut useita shokkeja, jotka ovat hidastaneet työllistämistä , kuten Ukrainan ja Iranin sodat sekä Donald Trumpin aiheuttama markkinoiden epävarmuus-
3. Rakenteellisten toimien hitaus: Hallituksen tekemien rakenteellisten uudistusten vaikutukset näkyvät viiveellä, ehkä vasta seuraavalla hallituskaudella
Tavoite oli keventää työn verotusta oikeudenmukaisesti kaikissa tuloluokissa. Kevennys rahoitetaan haittaverojen kiristyksellä.
Näin on myös tapahtunut:
Orpon hallitus kevensi työn verotusta vuonna 2026 yhteensä noin miljardilla eurolla, painottaen pieni- ja keskituloisia. Keskeisiä toimia ovat ansiotuloveroperusteiden tarkistukset, kotitalousvähennyksen korottaminen 2100 euroon sekä veronmaksajille kertyvät muutokset.
Keskeiset muutokset verotuksessa 2026:
Työn verotuksen keventäminen: Hallitus keventää pieni- ja keskituloisten verotusta yhteensä noin 1 miljardilla eurolla vuonna 2026.
Kotitalousvähennys: Vähennyksen enimmäismäärä nousee 1600 eurosta 2100 euroon vuosille 2026–2027.
Ansiotuloverotus: Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään muuttamalla verotaulukkoa.
Metsävähennys: Metsävähennyspohja (enimmäismäärä) nousee nykyisestä 60 prosentista.
Verotuksen muutokset koskevat erityisesti ansiotuloja. Myös eläkeläisten verotus voi keventyä.
Vaikka veroja kevennetään, on hallitus myös tehnyt leikkauksia ja veronkorotuksia, mikä myös vaikuttaa kokonaiskuvaan.
Puolueeton arvio veronamaksajain keskusliitolta luettavissa täältä.
Hallitus on kehittänyt Suomen työmarkkinoita joustavampaan suuntaan. Tarkoitus on tukea työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden kehitystä. Uudistukset valmistellaan kolmikantaisesti mikäli mahdollista hyödyntäen elinkeinoelämän ja palkansaajien järjestöjen osaamista.
Uudistukset on saatu tehtyä, osin SAK:n vastustuksesta huolimatta.
Tänne on lueteltu lukuisat jo tehdyt työmarkkina uudistukset:
Tavoitteena oli tehdä työn tekemisestä aina kannattavaa remontoimalla sosiaaliturvaa.
Toimenpitetä on tehty luvatusti.
Keskeisiä muutoksia ovat yleistuen käyttöönotto, asumistuen ja toimeentulotuen heikennykset sekä tiukemmat työttömyysturvan ehdot.
Keskeiset sosiaaliturvan muutokset (2024–2026):
Uusi yleistuki (1.5.2026 alkaen): Kelan nykyiset työttömyystuet (työmarkkinatuki ja peruspäiväraha) poistuvat, ja tilalle tulee uusi, yhtenäisempi yleistuki.
Toimeentulotuki (1.2.2026 alkaen): Toimeentulotuen 150 euron ansiotulovähennys poistetaan 18 vuotta täyttäneiltä.
Yleinen asumistuki (2024–2025): Asumistukea on leikattu merkittävästi. Omistusasuntoihin ei enää myönnetä asumistukea.
Työttömyysturva: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus, lapsikorotusten poisto ja omavastuuajan pidentäminen.
Yrittäjien sosiaaliturva: YEL-työtulon määrittämiseen otetaan mukaan verotettavat ansiotulot, ja siirtymäsäännökset hillitsevät maksujen rajuimpia nousuja.
Etuuksien väärinkäytön ehkäisy: Hallitus esittää muutoksia, joilla estetään virheellisiä maksuja ja parannetaan valvontaa. Valtioneuvosto +6Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan uudistuksilla sujuvoitetaan sosiaaliturvaa. SAK on kritisoinut leikkauksia, ja hallitus onkin joutunut tekemään suuria muutoksia verotukseen ja sosiaaliturvaan.
Parantaa julkisen sektorin tuottavuutta ja karsia byrokratiaa.
Työperäinen maahanmuutto
Suomen menestys ja kansainvälinen kilpailukyky perustuvat korkeaan osaamiseen. Kotimaisten työttömien työnhakijoiden työllistämisen lisäksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa.
Työvoimaa täydennetään ensisijaisesti EU/ETA-maista, jonka lisäksi kansainvälistä rekrytointia edistetään myös kolmansista maista. Alta löytyy tietoa hallituksen toimista ja niiden etenemisestä.
Vahvistaa erityisesti varsinaissuomalaisten kärkialojen, kuten lääketeollisuuden ja meriteollisuuden toimintaedellytyksiä.
Vauhdittaa sähköauto- ja akkuteollisuuskeskittymän syntyä ja kasvua Varsinais-Suomessa.
Parantaa maataloutemme menestyksen mahdollisuuksia.
Vahvistaa Varsinais-Suomen asemaa ruokateollisuuden keskittymänä. Laadukkaan ja korkeatasoisen kotimaisen ruuan vientiä ulkomaille edesautetaan rakentamalla vahvaa brändiä ja kannustamalla yrittäjiä vientihakuisuuteen.
Mahdollistaa vetytalouden kehittymisen tavoitteena
Orpon hallitus asetti kunnianhimoisia tavoitteita vetytalouden edistämiseksi, tavoitteena nostaa Suomi Euroopan johtavaksi vihreän vedyn tuottajaksi.
Tässä keskeisimpiä hallituksen vetytaloustoimia:
Vety-periaatepäätös (2023): Hallitus on hyväksynyt periaatepäätöksen, jonka tavoitteena on luoda Suomesta kilpailukykyinen ja ennakoitava vetytalouden investointiympäristö. Tavoitteena on, että Suomi kattaa 10 prosenttia EU:n vihreän vedyn tuotannosta vuonna 2030.
Investointien edistäminen: Hallitus pyrkii nopeuttamaan vihreän siirtymän investointeja, mukaan lukien vetyhankkeet, esimerkiksi suunnittelemalla uusia verotukia.
Sääntely ja lainsäädäntö: Valmisteilla on vetymarkkinalaki, jonka tavoitteena on luoda perusta vetymarkkinoiden kehittymiselle ja sääntelylle.
Kansainvälinen yhteistyö: Saksa ja Suomi ovat allekirjoittaneet aiejulistuksen vety-yhteistyön edistämisestä.
Infrastruktuuri ja CCUS: Periaatepäätös kattaa myös CCUS-ratkaisut (hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi), jotka ovat tärkeitä vetytalouden kokonaisuudessa
Kehittää matkailun vetovoimaa Varsinais-Suomessa.
Rakentaa Tunnin junan Turusta Helsinkiin, jotta koko Etelä-Suomi nivoutuu yhdeksi työssäkäynti- ja asiointialueeksi.
Käynnistää Varsinais-Suomessa lähijunaliikenteen väleillä Uusikaupunki-Turku-Loimaa-Salo.
Parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta Turun ja Rauman välillä (VT 8).
Parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta Turun ja Tampereen välillä (VT 9).
Parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta Turun ja Forssan välillä (VT 10).
Toteuttaa Turun kehätien ja koko E18-tien puuttuvat investoinnit.
Tehdä Saariston rengastiestä turvallisemman ja sujuvamman.