Enää ei tarvitse seminaareissa kiistellä ainakaan siitä, kiihdyttääkö sosiaalisen median algoritmit ja someen linnoittautuneet oikeamielisten ryhmät vastakkainasettua yhteiskunnassa.

Kyllä kiihdyttävät.

Tästä ja muistakin alustatalouden ongelmista intouduin kirjoittamaan kirjankin nimeltä Häiriö! jo vuosia sitten.

Sosiaalinen media on yhä vähemmän dialogia ja yhä enemmän kampanjointia muiden näkemyksiä ja ideoita vastaan. Riitainen sisältö miellyttää algoritmeja ja generoi lisää huomiota.

Yksityishenkilöiden kampanjointi eroaa ammattimaisesta markkinointiviestinnässä etenkin siinä, että somessa mitään sääntöjä ei ole. Markkinoinnissa ei myöskään ole sallittua korottaa itseään muita alas painamalla. "Pepsi on pahaa, juo Cokista!"

Brändi syntyy oman lupauksen ja omien tekojen toisteisesta yhtälöstä. Kilpailijasta ei sanota mitään.

Onko myös journalistinen media sitten joutunut valitsemaan "näinä aikoina" puolensa ja siten menettänyt tehtävänsä puolueettomuuteen pyrkivänä kriitikkona ja luotettavana tiedonvälittäjänä?

No ei ole.

Ensinnäkään liberaaleissa, demokraattisissa valtioissa poliitikot eivät puutu median sisältöihin. Media vahtii poliitikkoja eikä päinvastoin.

Toiseksi sananvapaus on tärkeimpiä arvojamme. Suomessa sananvapaus on turvattu perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Kansanedustajana puolustan vapaan median päätösvaltaa viimeiseen asti niin demokratian kuin vapaudenkin näkökulmista.

Yksittäinen virhe tai ainakin lukijan mielestä väärä julkaisupäätös ei tarkoita, että media olisi päättänyt valita puolensa. Päätoimittajat eivät sovi keskenään kuka kaadetaan ja kuka nostetaan. Väitän siis, että suurimpiin, ja siksi kritisoiduimpiinkiin medioihin, Hesariin ja Yleen, voi luottaa kuten ennenkin.

Meillä hallituspuolueihin kuuluvilla poliitikoilla on nyt vuorostamme valta ja valtaa on seurattava kritiikki.

Kritiikki pitää vaan kestää.

Päätoimittajana mietin joskus, että kunpa emme toimituksena ajautuisi itse konfliktin osapuoleksi. Yksittäisiä erimielisyyksiä tai virheitä en laske, pysyvä asemointi syntyy toistosta. Silloin sosiaalisen median logiikka olisi saattanut alkaa ohjata toimintaamme ja valintojamme.

Painostus taisteluun kovenee.