Päiväkirja Kiven sisältä

Päivä 158

YK:n ilmastokokouksen (COP28) valtuuskunnassa Dubaissa.

Alueelle ei saanut viedä muovipulloja. Tankkasimme vesipisteistä COP28-pulloihimme merivedestä puhdistettua, vähän omituisen makuista juomaa. Jonot olivat pitkiä, vasta maanantaina neuvottelujen ratkaisevien hetkien aikana jättimäinen messualue tyhjeni.

Tämä oli jo 28.kerta kun maailma kerääntyy yhdessä ratkaisemaan ilmastokriisin.

Onnistumatta.

Kun haastattelin COP-veteraaneja kuulin, että neuvottelut alkavat aina optimistisesti ja päättyvät aina pettymykseen. Niin nytkin, joskin menestystäkin tapahtui: 120 maata sitoutui 1,5 asteen tavoitteeseen ja fossiilisten polttoaineiden alasajoon. Yli sata maata lupasi kolminkertaistaa uusiutuvan energian tuotantonsa. Lisäksi köyhien ja rikkaiden maiden raja-aitoja kaatui Arabiemiraattien lahjoittaessa heti kokouksen ensimmäisenä päivänä 100 miljoonaa yhteiseen ilmastotuhojen kohteeksi joutuneiden kehittyvien maiden rahastoon. Loppusummaksi kertyi 700 miljoonaa ja "Global Climate Solutions"-rahastoon vielä 30 miljardia. Ilmastokriisissä on paljolti kyse rahasta, esimerkiksi Kiina ja öljyvaltiot larppaavat mielellään köyhää saadakseen tukea murroksen rahoitukseen.

Kun kuuntelin Saudi-Arabian puheenvuoroa lauantain neuvotteluissa ymmärsin etteivät ole öljystä luopumassa myöhemminkään.

Minulle jäi hyvä käsitys Suomen neuvottelevista virkamiehistä, kuten pääneuvottelija Marjo Nummelinin osaamisesta ja kärsivällisyydestä ja valtuuskuntamme johtaja Kai Mykkäsestä. EU toimi yhtenäisesti eikä mandaattia tietääkseni hankalissakaan kohdissa kiistetty. Myös Suomen paviljonki toimi hyvin. Puhtaan energian siirtymämme ja vihreä sähkömme kiinnostivat. Uskon, että oli hyvä idea yrityksiltä olla mukana Nokiasta lähtien.

Etukäteen ihmettelin, mitä teemme öljyvaltiossa ja miten kokousta voi johtaa öljy-yhtiön johtaja Sultan al-Jaber. Nyt ymmärrän paremmin.

Jos valtiot olisivat äänestäneet fossiilisista polttoaineista, olisi maapallo voittanut. Vähemmistöön jääneet öljyvaltiot pystyvät vääjäämätöntä siirtymää hidastamaan, tuhoa ei.

Päivä 158 on julkaistu

Copyright © 2024 Pauli Aalto-Setälä