Ilmastokokouksen hyvät aikomukset (ja aikataulut) paloivat sitten poroksi.

YK:n ilmastokokouksen levinnein uutinen, kokoustilojemme tulipalo, alkoi paikallisten viranomaisten mukaan Perun delegaation mikroaaltouunista.

Toivottua paljon latteamman sopimuksen vesittäjiä ei tarvitse kuitenkaan viranomaisvoimin etsiä. Selkeää suunnitelmaa, jota poliitikot kutsuvat yleensä tiekartaksi, ei saatu aikaan.

Sitä kun eivät öljyvaltiot halua, miksiköhän?

Oikeastaan jäädyttiin kahden vuoden takaisen Dubain ilmastokokouksen tasolle. Venäjä, Saudi-Arabia ja Intia työskentelivät käytäväpuheiden mukaan jarrumiehinä. Myös Yhdysvaltain virallinen poissaolo oli hiljainen tuki muillekin öljyntuottajamaille.

Suomen ja EU:n tavoitteena oli, että päätöslauselmassa olisi sovittu konkreettisista toimista, joilla fossiilisista polttoaineista irtaantumislupausten ja - tekojen välinen kuilu olisi kurottu umpeen. Suomi oli mukana melkein 90 maan joukossa tätä vaatimassa ja teki  kyllä töitä yötäpäivää. Listalta löytyy myös isäntämaa Brasilia.

Pettymyksestä huolimatta kuusi pointtia:

1. Laiha sopu on parempi kuin (tämänkin) kansainvälisen yhteistyön loppu. Ilmastokriisiä ei pysty enää pysäyttämään, mutta sen hidastaminen on meidän kaikkien etu. Brasilia jatkaa päästövähennyksien ja metsäkadon tiekarttojen tekemistä, joita täällä ei yhdessä saatu aikaan. Työ pitäisi saada aikaan kuudessa kuukaudessa.

2. Lausuma ei pysäytä vihreää siirtymää, eikä kysyntää. Fossiilisista polttoaineista luopuminen on välttämätöntä myös talouden, mutta ennenkaikkea elämän säilymisen kannalta.

Kokouksessa  aloitettiin myös öljytyöntekijöiden uusi ohjelma työllistyä uusiutuvassa energiateollisuudessa, tekoälyn käytöstä varautumisessa sekä disinformaation vastaisen työn tukemisesta.

3. Suomalaisyrityksiä oli hyvin paikalla. Suomi on varautumisen ja teknologian huippuosaaja, läsnäolo poikii varmasti työtä Suomeen ja vähentää globaaleja päästöjä.  Viimeisimpien tutkimusten mukaan ilmastokriisi osuu meihin arvioitua pahemmin, sillä Golf-virta on alkanut hidastua. Meri ei alunperin ollut juurikaan agendalla, nyt tekstissä mukana.

4. Kun kerran sademetsässä oltiin, lanseerattiin uusi, aluksi kuuden miljardin kokoinen metsiensuojelurahasto Brasiliaan ja Ranska muiden EU-maiden kanssa suuren metsiensuojeluohjelman Kongoon.

5. Kokouksessa sovittiin, että kehittyvien maiden sopeutumisrahoitus pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2035 mennessä ja kehotus koskee myös muita kuin perinteisiä rahoittajamaita.

6. Belémissä päätettiin myös yhteisistä mittareista, joilla ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista aletaan seurata maailmanlaajuisesti. 59 yhteistä indikaattoria kertovat esimerkiksi ilmastokestävien investointien määrästä tai luonnon ekosysteemien palautumiskyvystä.

Pettyneen optimistin on myös hyvä muistaa, että tilanne on kuitenkin parempi kuin kymmenen vuotta sitten Pariisin kokouksen aikoihin. Globaalisti päästöjen kasvu on hidastunut.

Ja se on meidän suomalaisten etu se.