Päiväkirja Kiven sisältä

Päivä 169

Keskiviikko lastenhoitajana.

Minulla on istuntotauko, joten voin hyvin päästää aikuisen lapsen puolisoineen töihin.

Päiväkoti on lakossa. Niinkuin moni muukin työpaikka. Minulla ei 30-vuoden työnantaja-aikanani ole ollut ongelmia työntekijöiden tai luottamusmiesten kanssa. Asiat on puhuttu suoraan jo etukäteen ja yhdessä on vaikeuksista selvitty.

Yhteiskuntamme rahoitus on yritysten, ja erityisesti viennin varassa. Eikä yritystä ole olemassa ilman työntekijöitään. Sanat työhyvinvointi, työkulttuuri ja työehdot alkavat kaikki työllä.

Ilman työtä ei ole paitsi noita yhdyssanoja, ei hyvinvointiyhteiskuntaakaan.

Meneillään olevaa valtataistelua en ymmärrä. Kuvakin on polarisoitunut ja värittynyt. Ammattiyhdistysliikkeen viestiä rummutetaan enemmän ja siitä tulee siten monelle myös enemmän totta.

Toisaalta eipä hallituksen viesti ole ollut erityisen kirkas. Työministeri Arto Satonen osaa perustella uudistukset erinomaisesti, mutta Arton ääni ei melussa kuulu.

Hallitus ei ole romuttamassa työntekijöiden oikeuksia eikä hylkäämässä sopimista vaan päinvastoin. Hallitus sallisi sopimisen myös liittoihin kuulumattomille. Ja rajoittaisi poliittisia lakkoja ja tukilakkoja, jottei riidan ulkopuolisille koituisi haittaa. Nyt yhden konepajan työehtoriita voi sulkea kaikki maan satamat.

Meneillään olevat työtaistelutoimet ei kuulemma ole kohdistettu työnantajaa vastaan.

Siinäpä se ongelma onkin. Meillä on totuttu siihen, että ammattiyhdistysliike on poliittinen toimija, jolla on työmarkkinauudistuksiin veto-oikeus. Hallitusta voi vastustaa panemalla maan yritykset ja viennin kiinni. Siksi esimerkiksi Ruotsissa 25 vuotta sitten tehdyt uudistukset ovat Suomessa jääneet tekemättä.

Tämä lakkosuma aiheuttaa arviolta yli 360 miljoonan euron kustannukset. Pelkään pahoin, että laskun maksavat lopulta juuri he, joiden etuja tässä väitetysti puolustetaan.

Työmarkkinajärjestöillä on onneksi toukokuun loppuun asti aikaa tuoda oma vaihtoehtoinen mallinsa. Varmasti on myös yksityiskohtia, joissa molemmin puolin voisi joustaa.

Keväällä jäät lähtee.

Päivä 169 on julkaistu

Copyright © 2024 Pauli Aalto-Setälä