Iltasanomat kertoi illalla itärajan taktisen ennallistamisen aloitteestani.

Ja sen aiheuttamasta kansainvälisestä huomiosta. Minua on viime viikkoina haastateltu moneen kansinväliseen mediaan The Politicosta Kanadan yleisradion CBC: hen.

Raja-alueiden soiden ja metsien ennallistaminen ei yksin Venäjää torjuisi, lisäksi tarvitaan niin elektronista valvontaa, droonipuolustusta ja -torjuntaa kuin fyysistäkin aitaa.

Merkittävä pidäke luonto voisi silti olla.

Soiden ennallistaminen olisi myös tehokkampia ilmastotoimia, koska juuri maankäyttösektori vaarantaa Suomen ilmastotavoitteen. Turvepeltojen vesienhallinnalla voi tutkitusti vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Tällä viikolla puheenjohdin talousvaliokunnan kokouksen, jossa saimme lausunnon suurta valiokuntaa varten juuri EU:n ilmastotavoitteista: 90% nettopäästötavoitteesta vuodelle 2040 ja hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä.

Kävin neuvotteluja hallituspuolueiden kanssa kahdessa erikoisvaliokunnassa: ympäristövaliokunnassa ja talousvaliokunnassa Suomen kannan muodostamista varten. Kaikki hallituspuolueet sitoutuivat tavoitteeseen, oppositiopuolueista keskusta tuki ympäristövaliokunnan lausuntoa, talousvaliokunnassa jättivät eriävän. Demarit päinvastoin.

Ilmastotoimien politiikkatoimien vaikuttavuudessa on minusta vielä paljon tehtävää. Vaikutusarviointi ja laskenta on puutteellista.

Parhaiten näyttävät silti toimivan päästökauppa, ekologinen kompensaatio, saastuttajalle asetettavat verot sekä esimerkiksi hiilenkäyttökielto.

Tänä vuonna viimeisinkin suomalainen hiilivoimala suljettiin.

Viikon pienimmälle huomiolle jäänyt ilmastotoimi oli talousvaliokunnan melkein vuoden käsittelemä suurjänniteverkkomietintö. Tällä kevennetään Fingridin investointipainetta ja nopeutetaan puhtaan siirtymän investointeja.

Kiitos kollegoille hyvästä työstä ja yksimielisyydestä kaikkien puolueiden kesken. Kovimman työn teki kollegani Heikki Vestman ja valiokuntaneuvos Lauri Tenhunen.